Kennel Ilopillerin

RODUSSA ESIINTYVIÄ VIKOJA JA SAIRAUKSIA

Bordeauxindoggi on suuri ja massiivinen rotu jolla on taipumus erilaisiin luuston kasvuhäiriöihin joista yleisin on lonkkavika. Rodussa esiintyy myös erilaisia iho-ongelmia ihottumista sikaripunkkiin sekä luomien asentovirheitä jotka ovat korjattavissa leikkauksella. Rodussa ollaan myös tavattu sydänvikaa epilepsiaa sekä luu että imusolmukesyöpää.

LONKKANIVELEN KASVUHÄIRIÖ (HD=hipdysplasia)
Dysplasia on lonkkanivelen kasvuhäiriö, joka johtaa lonkkamaljakon ja reisiluun pään nastan väliseen löysyyteen. Se periytyy polygeenisesti ja alkaa jo pikkupentuvaiheessa. Dysplasian kehittymiseen vaikuttavat pennun perimä, ruokinta ja liikunta.
Suomessa lonkat jaotellaan seuraavasti; A = terve, B = rajatapaus, C = lievä, D = keskivaikea ja E = vaikea. Bordeauxindoggilla lonkkavika ei yleensä aiheuta ongelmia, mutta vialliseen lonkkaan kehittyy usein rasituksen ja iän myötä nivelrikko. Se kehittyy kuluman seurauksena aiheuttaen liikeratojen lyhenemistä ja ontumista. Nivelrikkoisen koiran liikuntaa on säännösteltävä oireiden mukaan. Hyvä lihaskunto antaa kuitenkin tukea löysille lonkille. Bordeauxindoggien lonkkakuvaustilasto on suomessa surkea. Kuvatuista koirista noin 80% ovat D-lonkkasia ja melkein 20% E-lonkkasia,  suomessa on muutama virallisesti kuvattu C-lonkkainen sekä yksi A ja yksi B-lonkkainen bordeauxindoggi!! Olisi toivottavaa, että koirat lonkkakuvattaisiin 1,5-2 vuoden iässä. On tärkeää, että muutkin koirat kuin jalostukseen käytettävät koirat kuvataan, jotta pystytään seuraamaan vian periytyvyyttä.

OSTEOKONDROOSI (OCD = osteochondritis dissecans)
Osteokondroosi on nivel- tai kasvuruston luutumishäiriö. Sitä on todettu koirilla eniten olkanivelessä ja kyynärnivelessä, mutta myös polvinivelessä, kinnernivelessä sekä myös selkärangassa. Osteokondroosin uskotaan olevan useasta tekijästä johtuva, polygeenisesti periytyvä sairaus, jonka läpitunkevuus vaihtelee. Tutkimusten mukaan sen periytyvyys on 20-30% ja varsinkin nopeakasvuisuutta pidetään perinnöllisenä. Se on lonkkadysplasiaa alttiimpi ulkoisille vaikutuksille kuten liiallinen rasitus, ruokinnan virheet (liiallinen proteiini tai kalsium/fosfori suhteen epätasapaino) ja liian nopea kasvu. Syynä voi olla myös virusperäinen tulehdus kasvukaudella. Osteokondroosia pidetään suurten, nopeasti kasvavien rotujen sairautena. Sairaus alkaa nivelrustossa, jonka pitäisi luutua kunnolla. Osteokondroottinen nivelrusto ei kuitenkaan kestä normaalia kuormitusta vaan rapautuu.
Osteokondroosi havaitaan yleensä kasvun loppupuolella 6-7 kk iässä, suurin osa sairastuneista koirista on alle vuoden ikäisiä. Se ilmenee yleensä toispuoleisena ontumisena, vaikka vika voi olla molemmissa nivelissä eriasteisena. Varhaisessa vaiheessa tehdyn leikkaushoidon ennustettavuus on yleensä erinomainen. Vain oireileva nivel operoidaan vaikka osteokondroosi olisi molemmissa nivelissä. Yleensä olka- ja polvinivelen OCD eivät vaadi leikkausta kun taas kyynär- ja kinnernivel on usein leikattava heti.
Kyynärnivelet jaotellaan nivelen muutosten mukaan (nivelrikko) asteisiin I-III.

Kyynärnivelet voidaan kuvata jo 12 kk iässä mutta kuvautetaan yleensä lonkkakuvien yhteydessä.

Bordeauxindogit ovat mukana pevisassa, jalostukseen käytettävällä koiralla tulee olla virallinen lonkka ja kyynärkuvaustulos.

HÄNTÄMUTKA eli hännän nikamavika
Häntänikamiin voi kehittyä muutoksia, jotka tuntuvat mutkina tai jopa kulmina nikamaväleissä. Nikamien päiden kehityshäiriö vaikuttaa samankaltaiselta kuin osteokondroosissa.Häntämutka on polygeenisesti ja resessiivisesti periytyvä. Häntämutkaista koiraa ei tulisi käyttää jalostukseen Häntämutka on yleensä todettavissa jo pikkupennulla luovutusiässä. Varmuudella hännän kehityshäiriöt voidaan selvittää röntgentutkimuksella kasvukauden lopussa. Häntämutkasta ei yleensä ole haittaa koiralle.

SIKARIPUNKKI

Sikaripunkki on mikroskooppisen pieni ulkoloinen, joka elää koiran ihon karvatupessa. Leviäminen tapahtuu emolta pennulle ensimmäisten elinvuorokausien aikana, myöhemmin tauti ei tartu. Pieniä määriä sikaripunkkia voi esiintyä myös terveellä oireettomalla koiralla. Sikaripunkki aiheuttaa iho-oireita, joita ovat karvanlähtö, punoitus, hilseily, ihon tummuminen, tulehtuminen jne. Sairaus voidaan jakaa kahteen tyyppiin paikallinen ja yleistynyt, paikallinen paranee itsestään kun yleistynyt sikaripunkki vaati hoidon. Yleistyneeseen sikaripunkkiin sairastunutta koiraa ei tule käyttää jalostukseen.Tauti todetaan raapenäytteellä tai ihobiopsilla ja mikäli sikaripunkkeja ei löydy niin iho-oireisiin etsitään muita syitä.

AUTOIMMUUNITAUDIT
Autoimmuunitaudit voivat puhjeta eri iässä ja eri asteisina. Taudin puhjetessa elimistö alkaa hylkiä omia kudoksiaan. Hylkiminen voi kohdistua mihin tahansa kudokseen, mutta yleisin on iho (atopiat, allergiat, ym.). Koira luultavasti perii alttiuden sairastua johonkin autoimmuunitautiin, joka sitten puhkeaa jonkin ulkoisen ärsykkeen johdosta (stressi, tulehdus, uv-säteily).

FURUNKULOOSI

Furunkuloosissa karvatupet infektoituvat ja muodostuu märkäisiä tai veren täyttämiä rakkuloita,jotka puhkeavat haavoiksi. Usein ihon pinta paranee, kun infektoitunut rakkula on tyhjentynyt,mutta pian alue tulehtuu uudelleen ja oireet toistuvat. Tyypillisissä tapauksissa oireita on varpaidenväleissä, varsinkin etukäpälissä, ja leuassa. Furunkuloosille alttiita ovat etenkin lyhytkarvaiset rodut. Mitään yleispätevää tunnistettua perussyytä furunkuloosille ei ole voitu osoittaa. Luultavasti furunkuloosin aiheuttavat immuunipuolustuksen häiriöt.

HOT SPOT

Hot spotiksi kutsustaan nopeasti puhkeavaa akuuttia ja kosteaa pinnallista ihotulehdusta. Infektion aiheuttajina ovat tavalliset ihostreptokokit, joiden lisääntymistä lämpö ja kosteus suosivat.Hot spot ei myöskään ole perinnöllinen sairaus, mutta takana voi olla jotain hormonaalista, sillä se useimmiten vaivaa nuoria uroksia. Hot spot on onneksi melko nopeasti ohimenevä sairaus.

HYPERKERATOOSI

Hyperkeratoosi eli päkiätauti, tarkoittaa ihonsarveiskerroksen liiallista kasvua. Liikakasvun aiheuttajia voi olla hyvin erilaisia (esim. sairaudet tai puutostilat) ja Sitä voi esiintyä päkiöissä, kirsussa tai iholla.Hyperkeratoosin oireita voidaan hoitaa, mutta parannuskeinoa sairauteen ei ole tiedossa. Homeopaattinen lääkitys on auttanut joissakin tapauksissa, mutta yleisimpiä apukeinoja ovat tassujen rasvaaminen ja pedikyyri.Tämän hetkisen tiedon valossa tauti periytyy ressesiivisesti

Entropium

Entropium eli luomenreunan sisään kääntymä ärsyttää silmää ja vahingoittaa usein sarveiskalvoa.Luomenreuna kääntyy sisäänpäin ja sitä esiintyy sekä varhain todettavana perinnöllisenä vikana että sekundaarisena muun silmä-ärsytyksen yhteydessä.Korjattavissa leikkauksella

Ektropium

Luomenreunan ulospäinkiertyminen;Ns.löysät silmäluomet joihin voi mennä roskia ja kuten entropiumissakin niin myös ektropiumissa tulehdusriski on suuri. Ektropium ei itsessään vaurioita silmää,koska luomi ei hankaa, mutta vaikeimmissa tapauksissa leikkaushoito on tarpeellinen.

KIVESVIKA
Koiran kivekset laskeutuvat normaalisti kivespusseihin heti syntymän jälkeen. Joskus toinen kives saattaa laskeutua vasta myöhemmällä pentuiällä. Jos kives ei laskeudu, se yleensä jää nivuskanavaan tai jopa vatsaonteloon = piilokives. Kivesvika on polygeenisesti periytyvä eikä kivesvikaisen koiran jalostuskäyttö ole sallittua. Koiranäyttelyn yhteydessä tuomari suorittaa kivestarkastuksen, sääntöjen mukaan kivesvikainen koira ei saa osallistua näyttelyyn.

PDA eli avoin valtimotiehyt (patentti ductus arteriosus)
PDA on synnynnäinen sydänvika koirilla. Aortan ja keuhkovaltimon välillä oleva verisuoniyhteys sulkeutuu normaalisti syntymän jälkeen. Mikäli näin ei tapahdu ja ductus jää avoimeksi, kuormittuvat sydän ja keuhkovaltimo ja sydämestä on kuultavissa erittäin voimakas sivuääni. Leikkaushoito on mahdollinen, mutta ei riskitön. PDA on todettavissa luovutusikäisellä pennulla. Valtaosa synnynnäisistä sydänvioista on perinnöllisiä, PDA periytyy polygeenisesti.

DILATOIVA KARDIOMYPATIA

Suurikokoisilla roduilla yleisin hankittu sydänsairaus on dilatoiva kardiomyopatia. Kyseessä on sydänlihaksen sairaus, josta seuraa sydänlihaksen supistumiskyvyn alentuminen. Muutostenedetessä sydämen seinämä ohenee, ja sydän laajenee voimakkaasti pyrkiessään säilyttämään elimistöön pumpatun verimäärän ja verenpaineen ennallaan. Taudin syytä ei tarkasti tunneta ja sitä tavataan jo nuorilla koirilla 6 kk iästä alkaen, joskin suurin osa tautitapauksista havaitaan 4 – 6 vuoden iässä.

SAS

Aortan ahtauma on yleisin synnynnäinen sydänsairaus koirilla. Se on luokiteltu esteeksi tai vammaksi lähellä aorttaläppää, joka aiheuttaa häiriötä verenkierrossa, kun se läpäisee aorttaläpän.Se esiintyy useimmilla koirilla sivuäänenä. Vamma voi olla itse läpässä, läpän yläpuolella tai läpänalapuolella. Läpän alapuolinen muoto on yleisin ja sitä kutsutaan SAS:ksi.SAS:n diagnosointi on varsinkin lievemmissä tapauksissa vaikeaa. Koirat, joita vaivaa SAS:n lievä muoto, voivat elää täysin normaalia elämää oireettomana. Osa keskivaikeaa SAS:aa sairastavista koirista voi myös elää normaalia elämää. Vakavasti sairailla koirilla on riski kuolla äkillisesti. Sydänkohtauksen SAS aiheuttaa harvoin ja silloinkin koirilla, joilla yleensä esiintyy myös mitraali / hiippaläpän vajaatoimintaa.

Tanskassa tutkitaan SAS ahkerasti ja sikäläisten tutkimustulosten perusteella noin puolet bordeauxindogeista sairastaisivat SAS:ia eriasteisina. SAS voidaan todeta sydämen ultraäänitutkimuksella.

Dopplertutkimuksen mittausarvojen tulkinta:

<1.8 m/s = terve,

1.8-2.2 m/s=rajatapaus,

2.2-3.5m/s=lievä,

3.5-4.5 m/s = keskivaikea,

4.5 < m/s = vaikea,

 

Vatsalaukunkiertymä

Vatsalaukunkiertymä on koiralle hengenvaarallinen tila, johon sairastuvat tavallista helpommin suuret ja syvärintaiset koirat. Jostain syystä mahalaukku joko täydellisesti tai osittain kiertyy itsensä ympäri sulkien tien niin, ettei mahalaukun sisältö pääse kulkemaan mihinkään suuntaan. Maha täyttyy kaasusta, joka laajentaa mahalaukun nopeasti.Yleistyneiden laajentumien tai kiertymien syitä ei tunneta. Kysymyksessä voi olla perinnöllinen heikkous, mutta ruokinnalla ja liiallisella liikunnalla lähellä ruokailua lienee suurin osuus sairaudenpuhkeamiseen.

EPILEPSIA
Epilepsia on yksi yleisimmistä neurologisista sairauksista koirilla. Se ilmenee yleensä noin 1–4 vuoden iässä ja taipumus saatta olla periytyvä, mutta voi aiheutua myös ulkopuolisesta ärsykkeestä. Tarkalleen ei tiedetä kuinka epilepsia periytyy koirilla. Sairautta ei voida parantaa, mutta sitä voidaan pitää kurissa lääkkeillä.
Epilepsian yhteydessä käytetään erilaisia termejä. Ulkopuolisesta ärsykkeestä aiheutunut epilepsia on hankittua, kun taas idiopaattista epilepsiaa pidetään perinnöllisenä. Reaktiivisella epilepsialla tarkoitetaan aivojen ulkopuolista syytä kohtauksille (esim. myrkky) ja sekundaarisella aivojen sisäistä syytä (esim. kasvain).
Yksinkertaisessa kohtauksessa koira pysyy tajuissaan, mutta saa erilaisia pakkoliikkeiden tapaisia oireita tai aistiharhoja. Kompleksissa kohtauksessa koiran tajunnantaso voi vaihdella ja sillä on outoa käyttäytymistä, mahdollisia agressiivisia kohtauksia ja aistiharhoja. Kokonaisvaltaisessa kohtauksessa (grand mal) koira yleensä kaatuu, menettää tajuntansa ja saa eriasteisia, erittäin rajujakin kouristuksia.
Kohtauksia saavaa koiraa tai sen jälkeläisiä ei tule käyttää jalostukseen. Bordeauxindogit ovat mukana Hannes Lohen epilepsiatutkimuksessa

Meiltä verta tieteelle ovat luovuttaneet:

Dafne van de Paterhoek

Dominique van’t Bulschampvelt

Heavyweight Champagne

Heavyweight David Couldhard

Ilopillerin F-pentue!

Ilopillerin C-pentue!

 

Koirien terveyteen liittyviä linkkejä:

Koirien geenitutkimus

Clinivetin koira artikkelit

Koira & Kissaklinkan artikkelit

 

lähteet: Bullmastiffi & Mastiffit ry, sekä ystävät :)